Terveelliset sirkkaherkut tulevat - uskallatko maistaa?

Herkullisten välipalapatukoiden sisällä rouskuvat kokonaiset kotisirkat.

Kuten varmaan olette jo huomanneet, Satuilualusta ei todellakaan ole mikään ruokablogi. Eikä meikäläinen todellakaan mikään herkkukokki. Onneksi olen onnistunut ympäröimään itseni erinomaisilla ruuanlaittajilla.

Torstai-iltana tarjoutui kuitenkin tilaisuus tutustua tulevaisuuden hyönteisravintoon, joten tehdään nyt sitten ruokapäivitys. On se sen verran kiinnostava visio.

Ihan ensimmäistä kertaa en ollut ötökkää maistamassa, sillä olen jo vuosia sitten tuonut jalomielisesti lähisukulaisilleni tuliaisiksi meksikolaisia matotikkareita Los Angelesista ja suklaasirkkoja Lontoosta.

Veljeni sanoi  silti "Yök!", kun kuuli mitä olin menossa syömään. Hän kuuluu kuitenkin täkäläisittäin vähemmistöön, sillä Turun yliopiston viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan 70% suomalaisista olisi valmis kokeilemaan  hyönteisiä ravinnoksi. Maailmanlaajuisesti 60% väestöstä syö jo ötököitä, 1900 eri lajia,  mutta länsimaissa ollaan vielä vähän estyneitä. Ruotsalaisistakin vain 40% on kiinnostunut hyönteisruuasta.

Moni luulee, että ihmiset syövät maailmalla ötököitä köyhyyttään, mutta ei se niin mene. Esimerkiksi Afrikassa  sirkat ovat luonnosta kerätty kausiherkku, ja litran pussi niitä saattaa maksaa viikon palkan.  Tilaisuudessa puhunut EntoCuben toimitusjohtaja Perttu Karjalainen vertasi sikäläistä sirkkaherkuttelua meikäläiseen ravunsyöntiin.

Miksi meidän sitten pitäisi tulevaisuudessa syödä possun sijasta jauhomatoja ja sirkkoja? No siksi, että pallo ei kestä, jos maan asukkaat ahmivat jatkossakin tähän tahtiin pihviä ja potkaa. Maapallon väkimäärän koko ajan kasvaessa lihan kysynnän on arvioitu tuplaantuvan seuraavan 35 vuoden aikana. Se on liikaa planeetallemme.

Tulevaisuudessa proteiini on siis saatava muualta, ja sirkoissahan sitä on paljon, 19,5 grammaa sadassa. Se on enemmän kuin possussa, naudassa, kanassa tai kalassa. YK:n maatalousjärjestö FAO onkin nähnyt hyönteiset hyvänä vaihtoehtona maailman ruoka- ja ilmasto-ongelmien ratkaisemisessa. Hyönteiset kun tarvitsevat vain murto-osan isompien tuotantoeläinten käyttämästä vedestä ja maa-alasta.

Sirkat saattavat siis pelastaa maapallon, mutta on mahdollista, että niillä mennään myös Marsiin. Teknologiaa hyönteisten viljelyyn  kehittävä, Espoossa toimiva EntoCube tekee yhteistyötä mm. NASA:n kanssa. Astronauttien ravinto on ongelma peräti 240 päivää kestävällä matkalla Marsiin, joten pienistä ja kevyistä sirkoista saattaisi löytyä ratkaisu avaruuslentäjien proteiinin- ja rasvantarpeeseen. Rasvaa myös runsaasti  aminohappoja, vitamiineja ja mineraaleja sisältävissä sirkoissa on 5,7 grammaa sadassa.

Kaikille  hyönteisruoka ei silti sovi: äyriäis-, nilviäis- ja pölypunkkiallergioista kärsivät saattavat saada allergisia reaktioita myös hyönteisistä.


60 % maapallon väestöstä syö hyönteisiä sen enempää kakistelematta.

Sallittu herkku sirkat ovat Suomessa olleet vasta syyskuusta alkaen, kun maa- ja metsätalousministeriö muutti tulkintaansa EU:n uuselintarvikeasetuksesta, ja hyönteisten kasvattaminen ja myyminen elintarvikkeena sallittiin meillä. Omalla vastuulla ötököitä on kyllä voinut tähänkin asti syödä, mutta esimerkiksi niistä valmistettua ruokaa ei ole saanut Suomessa myydä. Käytännössä on kikkailtu kauppaamalla kuluttajille sirkkapurkkeja "keittiösomisteeksi" ja vakuuttamalla niiden kyljessä, ettei kyseessä ole elintarvike.

Vaan nyt ovat sirkat irti ja vyöryvät kauppoihin vähän joka suunnasta. Fazer on juuri tuonut pääkaupunkiseudulla myyntiin sirkkajauhoa sisältävän Sirkkaleivän, ja se viedään kuulemma aivan käsistä. Turkulainen hyönteisalan yritys Entis ja Kultasuklaa taas tuovat jouluksi myyntiin maitosuklaalla päällystetyt suomalaiset kotisirkat. EntoCuben oman Samu-tuotemerkin hyönteisgranola on marketeissa joulukuun alkupäivinä. Keväällä luvassa on myös Samun chilimausteisia sirkkapähkinöitä.

Hintavaa sirkoilla herkuttelu on  vielä myös Suomessa, sillä tuotanto on toistaiseksi hyvin vähäistä ja enimmäkseen käsityötä. Tulevaisuudessa tilanne voi kuitenkin olla toinen. EntoCube muuttaa parhaillaan ensimmäistä sikalaa sirkkalaksi Tammelassa, ja yrityksen sirkkafarmariksi ryhtymistä harkitsee Pertun mukaan  yli 50 tilallista.

Suomessa tuotetaan toistaiseksi ravinnoksi vain eurooppalaisia kotisirkkoja eli saunasirkkoja. Niitä löytyy kyllä kesäaikaan myös ihan luonnosta ja pihalta, jos haluaa itse metsästää ruokansa.

Teollisesti sirkkoja kasvatetaan syötäväksi  35 päivää. Shottilasiin mahtuu 12 000 vauvasirkkaa, mutta aikuinen  hyönteinen voi olla 3-4 sentin mittainen.

Fazer on juuri tuonut pääkaupunkiseudulla myyntiin sirkkajauhoa sisältävän leivän.


Me maistelimme torstai-illan tilaisuudessa  Bugman's Bestin  käsintehtyjä makeita välipalapatukoita. Sirkkojen lisäksi ne sisältävät mm. kaurahiutaleita, maapähkinävoita, manteleita, hunajaa, kanelia ja kuivattuja karpaloita. Kokonaiset sirkat rouskuivat oikein maukkaissa patukoissa lähinnä rapeina sattumina.

Bugman's Bestin pojat vakuuttivat, että joulutilaukset hoituvat kyllä vielä. Luvassa on jopa kanelin lisäksi myös neilikkaa sisältävä joulumaku. Tämä ei ole kaupallinen yhteistyö (ostin omat patukkani ihan rahalla), mutta tilauksia voi tehdä tästä.

Ihastuttavan yritteliäs Bugman's Best on kolmen Etelä-Tapiolan lukion toisluokkalaisen perustama NY-yritys, joka on samalla osa heidän yrittäjyyskurssiaan. Sirkkoja kolmikko kasvattaa opiskelutovereidensa avustuksella näyttelykeskus WeeGeen  pihassa Espoossa olevassa lämmitetyssä kontissa. Kotisirkkoja ruokitaan kerran päivässä, ja rehun lisäksi ne saavat koulun ruokalasta ylitse jääneitä tähteitä. Erityisesti sirkkojen makuun ovat kuulemma purjo, salaatti ja pihlajanmarjat.  Kuvia sirkkakontista voit katsoa tästä.

Kun kysyin pojilta, uskovatko he sirkkafirmansa olevan miljoonabisnes 10 vuoden päästä, kommentoi EntoCuben Perttu sivusta, ettei siihen mene kuin pari vuotta.

Hän saattaa hyvinkin olla oikeassa. Eikä ehkä aikaakaan, kun sirkoilla mennään sinne Marsiin. Vau.

Bugman's Bestin sirkkapatukat syntyvät käsityönä.

(Blogin materiaali: Osallistuin ammattiyhdistykseni Helsingin Seudun Journalistien järjestämään ilmaiseen hyönteisruokailtaan.)

Kommentit

  1. Kas, kirjoitimme näköjään tutun bloggarin kanssa samaan aikaan hyönteisruuasta. Tuntuu olevan ajankohtainen aihe :-) :

    http://pyjamapaivia.com/onko-hyonteisten-syominen-ekoteko/

    VastaaPoista

Lähetä kommentti